keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Sniif, viimeinen sny-paketti

Tässä tämä paketin sisältö koko komeudessaan, ihanat pyykkipojat, kukkasiemeniä, nannaa ja Miamia, joita ajattelin käyttää mahdollisesti vauvapeiton tekoon taikka sitten en. Ja siis EI, meille ei tule vauvaa vaan sukuun on tulossa parikin...

Salaiseksi Neuleystäväkseni paljastui Minna R, iso kiitos sinulle näistä paketeista. Jokaisesta olen pitänyt paljon, on ollut kivaa ja jännittävää odotella niitä, että mitä milloinkin olet keksinyt...
Kerroit kirjessä omistavasi lankaa pienen lankakaupan verran, sama vika meikäläiselläkin, lankaa tulee hamstrattua enemmän kuin ehtii kutomaan. Pitäisi varmaan myydä liikoja pois, vaan kun ei raaski mistään luopua...

Jospa tarttuisin taas puikkoihin ja jatkaisin pikkuprinsessan synttärilahjapaitaa, jotta saan sen valmiiksi kesäkuun puoliväliin mennessä.

KIITOS VIELÄ, SALAINEN YSTÄVÄNI, MINNA!

lauantai 12. toukokuuta 2012

Ärrr, murrr, SNY ja pataässä

VAROITUS: Tästä taitaa tulla pitkä postaus...


Ihana paketti tuli eikä ollenkaan liian tummaa vaan oikein kauniin ruskeaa Gjestalin Tinde-lankaa, joka onkin mulle ihan uusi tuttavuus. Langasta varmastikin tulee talveksi jokin ihana kaulanlämmitin tms. Sitten punaisia kookosnappeja, silmukkamerkkejä ja yksi neula, joka onkin aina tarpeeseen. Kiitos taas SNY, kivan paketin olit koonnut.
Harmittaa vain että sain sen käteeni vasta eilen vaikka se todellisuudessa oli tullut jo vapun aattona. Isäntä oli lykännyt paketin (lue kirjeen) vapputohinoissaan lipaston laatikkoon ja eilen sen sieltä löysi etsiessään jotakin muuta. "Hei muru, sulle tuli muuten yks pakettikin joku aika sitten..." Ärrr ja murrr ja kaikki mahdolliset rumat sanat vielä päälle. Että miehet osaa joskus olla... Hyvä etten ehtinyt vielä laittaa viestiä eteenpäin että missä mun paketti viipyy...

Sitten eräs äärimmäisen onnistunut juttu, josta oikeasti olen ylpeä itsestäni ja työn onnistumisesta, nimittäin kummipojan 2-vuotislahjasta. Tein vuosi sitten pojalle lahjaksi paidan, jossa oli selässä nimi Otto ja sen alla ykkönen, vähän niin kuin pelipaitojen tyyliin. Noh, viime syksynä pojan vanhemmat esittivät toiveen:
"Josko sais samanlaisen 2-vuotislahjakski ?"
Minä siihen että: "joo, tottakai onnistuu."
"Voisiks sä tehdä sen Porin Ässien väreissä?"
"Juu voin."
"Saisko siihen sen patalogonkin?"
"Jaa, ööö, tota... Ooks tosissas? Ai oot, no voin mä yrittää, en kyl lupaa mitään..."

Asia jäi hautumaan takaraivoon, värkkäsin patalogosta ruutupiirroksenkin netistä löytyneen ohjelman avulla. Talvi tuli ja meni, maaliskuun puolivälissä tajusin että vappu ja synttärit on ihan kohta enkä oo ees aloittanut.
Siispä langanvalintaan, kotoa löytyi mustaa ja juuri oikean punaista (piti sekin tarkistuttaa pojan isällä) Dropsin Safrania, ei muuta ku tilaus Lankataloon ja valkoista lisäksi. Porin Ässien nettisivuilta piti vähän vakoilla miltä oikea pelipaita näyttää ja sen pohjalta tein vähän sinnepäin.

Malliksi valikoitui jo aiemmin tosi hyväksi havaitsemani Playground shirt, joka tehdään ylösalaisin ja saumattomana. Tosin mietin että miten siihen sen logon saisi siististi, ja päädyin tekemään sen jälkikäteen kirjailemalla. Puikot sauhuten kudoin paitaa ja sain kuin sainkin sen ajoissa valmiiksi. Jälkikäteen tehdyt logo ja selän teksti: Kivelä 2 veivät yllättävän paljon aikaa. Lankaa tähän komeuteen eli kulunut kuin hiukan toista kerää punaista, ja mustaa sekä valkoista riitti yhdet kerät kumpaakin ja puikot oli siis 3½mm bambuset.







 Mutta tässä kohtaa voin sanoa että oli se vaivan arvoista, kun näki miten lahjan saaja tai oikeastaan vanhemmat varsinkin pitivät paidasta. Loppuun vielä koko kuva paidasta kummipoikamme päällä.








Synttärisankari ei oikein pitänyt paidan päälle pukemisesta, mutta kun kuvatkin piti saada ja ja ja... Saatiin paita lopulta pojalle päälle eikä sitä sitten enää pois saanut ottaakaan. Vielä takaa koko komeus...